keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Histologiaa: blokkien leikkaaminen


Ajattelin töitä tehdessäni ottaa pari kuvaa blokkien leikkaamisesta ja kertoa vähän miten kudoksista saadaan ohuen ohuita leikkeitä ja niistä leikkeistä sitten katsottua soluja.

Meidän tutkimusryhmällemme tulee parafiinivahaan valettuja melanoomablokkeja ympäri Englantia. Emme siis itse käsittele tuorenäytteitä ollenkaan. Yleensä kun luomi/näyte leikataan, se fiksoidaan välittömästi laittamalla näyte formaliinia sisältävään purkkiin. Näin näytteessä olevat proteiinit ja solut säilyvät käytännössä muuttumattomana, eikä bakteerit yms. pääse tuhoamaan niitä. Tämän jälkeen näyte prosessoidaan, eli näytteissä oleva vesi poistetaan nousevalla alkoholisarjalla, xyleenillä ja lopuksi korvataan parafiinilla. Lopulta se on valmis valettavaksi kokonaan parafiiniin. Parafiini tukee näytettä leikkaamisvaiheessa. Tämä kaikki on kuitenkin jo tehty ennen kuin me pääsemme käsiksi näytteisiin.

Erilaisia ihonäytteitä parafiiniin valettuna

Blokit leikataan mikrotomilla. Siinä on erillinen kiinnistysalusta johon blokin saa kiinnitettyä. Yleensä blokki liikku vertikaalisti ylös ja alas ja samalla liikkuu halutun leikepaksuuden verran lähemmäksi terää. Myös muunlaisia mikrotomeja on. Terät voivat olla ruostumattomasta teräksestä tai jopa lasista ja niitä vaihdetaan vähän väliä, jotta terävyys pysyy. Niillä saa hyvin myös haavan sormeen.... :) Yleensä H&E-värjäyksiä varten halutaan 3-4µm paksuisia leikkeitä, mutta joskus leikataan myös paksumpia näytteitä.

Oikealla mikrotomi, keskellä pyöreä vesihaude

Jotta blokista saadaan leikattua ohuita näytteitä siististi, jäähdytetään blokkeja joko kylmälevyllä tai jäissä. Olen täällä työskennellessäni oppinut pitämään blokkeja styroxilaatikossa jossa on jäätä ja vähän kylmää vettä. Tuntuu toimivan aika hyvin ihonäytteille. Kylmälevy tuntuu joskus oleva jopa liian kylmä.


Kun leikkaaminen onnistuu ja leikkeitä syntyy, voidaan ne siirtää vesihauteeseen. Vesi on yleensä lämmintä, noin 45°C. Lämpimässä vesihauteessa leike suoristuu ja on näin ollen valmis nostettavaksi lasille. 



Hyvässä leikkeessä ei mielellään olisi ruttuja, eikä ilmakuplia. Parafiinissa olevat ilmakuplat tai rutut eivät haittaa, mutta jos itse leikkeessä näkyy selvä ruttu, niin kannattaa vielä yrittää leikata parempi leike. Joskus kudoksista ei vain saa hyvää leikettä millään ja silloin on tyydyttävä vähän huonompaan tulokseen. Tärkeintä on kuitenkin olla tuhlaamatta koko näytettä värjäyksiä varten, sillä kudokselle saatetaan myöhemmin tehdä muitakin tutkimuksia. Tutkimuslupaa hankkiessamme on etukäteen sovittu kuinka monta leikettä saamme ottaa kustakin näytteestä ja mitä muita tutkimuksia saamme tehdä.

Lasilla oleva väritön kudosnäyte

Kun leike on lasilla, se ilmakuivataan ja laitetaan n. 70°C olevalle lämpölevylle. Siinä leike kiinnittyy lasiin ja pysyy lasilla värjäyksien ajan. Leikkeet voidaan sen jälkeen värjätä ja soluja voidan katsoa mikroskoopilla.

Värjättyjä kudosnäytteitä

Sellaista töistä tänään :)

2 kommenttia:

  1. Hei! Olisin kiinnostunut bioanalyytikon ammatista ja minulla on pari kysymystä:)
    - Onko tutkimusryhmässä työskentely pätkätyötä (eli jos tutkimus loppuu, ei ole töitä)?
    - Miten Englannissa bioanalyytikon palkka ja työtehtävät eroavat verrattuna Suomeen? Vai onko eroja?
    - Millainen on bioanalyytikon työllistyminen Englannissa - onko töitä tarjolla?
    - Onko opiskelussa läsnäolopakkoja paljon eli pystyykö esim. trekemään töitä opiskelujen ohessa?
    Kiitos vastauksesta jo etukäteen:)

    VastaaPoista
  2. Heippa!

    Kiitos kysymyksistä! :)

    Tutkimusryhmässä työskentely on yleensä aina pätkätyöta, sekä Suomessa että Englannissa. Rahoitus määrää yleensä koko ryhmän määräaikaisuuden, esim. tässä tutkimusryhmässä käytännössä kaikkien sopimukset ovat syyskuulle 2014. Luultavammin jatkoa kuitenkin löytyy suurimmalle osalle henkilökunnasta (ainakin täällä)

    Palkkataso on yleisesti ottaen ehkä hiukan parempi kuin Suomessa, mutta toisaalta samalla kannattaa huomioida se, ettei ilta/yölisiä ole samalla lailla kuin Suomessa. Myöskään mitään lomalta paluurahoja/lomarahoja ei ole, on vain palkallista lomaa. Palkka on keskimäärin 25000 puntaa vuodessa. Kokemuksen kartuttua se voi nousta johonkin 30000, ja lopulta osastonhoitajalla tai Senior levelillä jopa 40000. Tutkimustyössa palkkataso on matalampi, kuten Suomessakin.

    Työ Englannissa on melko lailla samanlaista kuin Suomessa, paitsi että täällä bioanalyytikot eivät ota näytteitä potilaista. Eniten kysyntää on histologian, hematologian, verensiirron ja kliinisen kemian osaajista. Myös mikrobiologian ja virologian paikkoja näkyy olevan. Sen sijaan genetiikan paikkoja bioanalyytikoille on melko vähän (tilanne varmaan sama Suomessa). Täällä on mielestäni tarjolla enemmän tutkimustyöhön liittyviä paikkoja kuin Suomessa. Sen lisäksi on paikkoja auki laboratoriolaitteita valmistaviin firmoihin (mm. asiakaspalveluun ja laitekehittelyyn). Näissä paikoissa saattaa olla jopa hyötyä siitä että osaa puhua Suomea!

    Koulutusohjelmissa on jonkin verran eroja eri paikkakunnilla, ja samalla on varmaan eroja läsnäolopakossa ja koulutusohjelman tiiviydessä. Itse kävin koulua Helsingissä ja mielestäni koulutusohjelma oli tarpeeksi joustaava myös työntekoon. Joillakin kursseilla ei ole läsnäolopakkoa, toisilla taas on.

    Ensimmäisenä vuonna koulutusohjelmassani oli paljon näytteenottoa ja potilastyöhön liittyviä kursseja ja tämä mahdollisti keikkatyon aloittamisen terveyskeskuksissa. Moni meistä oli jo ensimmäisenä kesänä töissä oman alan hommissa.

    Tässä nyt ainakin ensimmäisiä ajatuksia mitä tuli mieleeni. Toivottavasti vastauksistani on apua. Jos tulee vielä kysymyksiä mieleen niin vastaan mielelläni :)

    VastaaPoista